With the help of another physics student, Theo, Marguerite chases Paul through various dimensions, determined to avenge her father. Her parents theorized that people who have met in one reality will be likely to meet in another... that key moments will happen over and over, in different ways. But when Marguerite leaps into each new world, she meets another version of Paul that has her doubting his guilt and questioning her heart. Before long she realizes that what happened to her father may be more complex, and more sinister, than she ever dreamed.
Minun teki mieli lukea jotain hömppää. Jotain kevyttä ja ehkä hauskalla tavalla lapsellista. Voi pojat, minkä kirjan valitsinkaan. Kansi sai minut tarttumaan tähän: se on niin upea! Huomatkaa, että yläpuolella on moderneja rakennuksia, alapuolella venäläistä arkkitehtuuria. Värit ovat ihanat ja olen heikkona vesiväri-efektiin (kuten ehkä blogini yläbanneristakin huomaa..!). Fontti on väljää ja helposti luettavaa. Tämä vaikuttaa siis täydelliseltä kesälukemiselta.
Mutta valitettavasti kirja on huono. Se on kertomus ulottuvuuksien välillä hyppimisestä, kolmiodraamasta, perheestä ja petoksesta. Halusin niin kovasti pitää tästä, ja jo ensimmäisten vikojen jälkeen yritin vain vakuutella itselleni, että kyllä se tästä, tämä tulee olemaan vielä hyvä. Mutta se ei parantunut missään vaiheessa. Lopussa on olevinaan suuri ja hengensalpaava juonenkäänne, mutta arvasin sen jo ensimmäisten kappaleiden jälkeen. Suorastaan havahduin siihen, että lopun piti olla yllättävä.
Keskeisimmät henkilöt ovat Marguerite, joka yrittää päättää, rakastaako Paulia vai Theoa. Paul ja Theo tottakai ovat täysin rakastuneita Margueriteen ja tekevät mitä tahansa suojellakseen häntä. Paul on pettänyt Margueriten perheen ja paennut toisiin ulottuvuuksiin. Marguerite ja Theo seuraavat Paulia aikeenaan kostaa Margueriten isän kuolema. Marguerite ei kuitenkaan missään vaiheessa vakuuta, että hän kykenisi tappamaan Paulin. Hän uhoaa ja haaveilee kostosta jatkuvasti, mutta on aivan selvää ettei tyttö kykenisi tekemään mitään pahaa. Marguerite ei ole hahmona kovin vakuuttava. Paulilla ja Theolla on luonnetta enemmän kuin yleensä pakollisilla love interest -hahmoilla on, mistä Claudia Gray kuitenkin saa pisteet.
Maailman luonti on mielikuvituksetonta. Marguerite, Paul ja Theo matkustavat useissa eri ulottuvuuksissa. Ulottuvuudet ovat rakentuneet aivan eri tavalla, ja he voivat kuitenkin matkustaa sellaisiin joissa heidän vastineensa on elossa. Gray olisi voinut luoda vaikka millaisia - mitä jos jossain ulottuvuudessa dinosaurukset eivät kuolleetkaan sukupuuttoon? Mitä jos teknologia olisi 100 vuotta meitä edellä? Mitä jos valtauskonto olisi jokin aivan toisenlainen? Mutta ei. Sen sijaan meillä on tavallinen Lontoo missä puhelimet ovat erilaisia ja muita tavanomaisuuksia (en halua esitellä ulottuvuuksia tarkkaan, sillä erilaiset ulottuvuudet kuuluvat olla yksi kirjan viehätyksistä).
Kirjan yleinen suunnittelu tuntuu olevan melko laiskaa. Tieteen taustatutkimus on puutteellista, kirjassa viitataan esimerkiksi Schrödingerin kissaan, mutta kyseinen teoria on ymmärretty väärin. Välillä myös tuntui, että Gray rikkoo itse tekemiään sääntöjä ulottuvuuksien välillä matkustamisesta. Reaktioni oli aivan liian usein tämä:
Kirjan romantiikka oli niin typerää ja luonnotonta, että poistin TBR-pinostani kaikki kirjat joissa on romantiikkaa. Sain niin tarpeekseni.
Kommenttejani kirjasta lukemisen aikana (ei spoilereita!)
Claudia Gray: A Thousand Pieces of You
Harper Teen, 368 s.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.