24.8.14

Ajatuksia e-kirjoista

Olen lukenut e-kirjoja jo muutaman vuoden ajan. Tutustuin niihin etsiessäni koulun virtuaalisesta kirjastosta lähdeteoksia opinnäytetyöhöni. Lukeminen ei tuntunut minusta vaivalloiselta Adobe Reader XI -ohjelmalla, enemmänkin pidin siitä. Pystyin ottamaan kirjasta screenshoteja tärkeimmistä kohdista, joista halusin esimerkiksi suoran lainauksen tutkielmaani.

Samaan aikaan olin tuskaillut, kun löysin jatkuvasti Goodreadsista erittäin kiinnostavia kirjoja, joita valitettavasti ei löytynyt Suomesta kuin ehkä englannin kielellä Helsingin pääkirjastosta. Minua nakersi erittäin paljon, etten päässyt mukaan ihmisten innostukseen hyvästä kirjasta. Päätin siis hankkia nuo kirjat e-kirjana. Onneksi englanti taipuu.

Luen e-kirjoja 10-tuumaiselta tablet-tietokoneeltani. Ohjelmana käytän Aldikoa, jonka kautta kirjoja ei voi ostaa. Se vain avaa .epub-tiedostoja luettavaksi. Aldikossa voin säätää fontin kokoa ja taustaväriä (mustaa valkoisella vai valkoista tekstiä mustaa vasten). Kirjoja on vaivaton lukea leveältä tabletilta, kun muodostan tekstistä kaksi kolumnia (aivan kuten aukeama) ja tuolloin tekstirivit ovat lyhyempiä. Epub-tiedostoissa kirjat ovat tiivistetty pelkäksi tekstiksi, jonka fonttina toimii Times New Roman. Siinä voi olla kuvia, mutta en tiedä kuinka esimerkiksi Steven Hallin Haiteksti-kirja mukautuisi kirjaan, jota voi muokata. Haitekstissä nimittäin on tehty kuvia kirjaimista, joten kirjainten täytyy olla tietyllä paikallaan. Aldikossa on myös widget, jonka avulla voi tehdä kirjanmerkin suoraan tabletin aloitusnäytölle. Epub-tiedostot itsessään olen varastoinut Dropboxiin.

E-kirjoja on helppo pitää mukana. Odotusaulassa, jos kirja on unohtunut, voi kaivaa puhelimensa esille, avata Aldikon ja lukea siihen tallennettuja kirjoja. Aldiko muistaa, mihin kohtaan olet jäänyt viimeksi. Junassa lukeminen on ällistyttävän vaivatonta, varsinkin jos kirja on paksu. "Kirjan" eli tabletin voi sujauttaa laukkuun helposti eikä se vie tilaa, oli sivumääriä kuinka paljon tahansa. Sen lisäksi kehtaa lukea julkisesti vaikkapa 50 Shades of Greytä.

Ymmärrän ihmisiä, jotka haluavat mieluummin koskettaa kirjoja käsin, tuntea paperin tuntu sormissa ja kirjan paino. Saada laittaa kirjanmerkkejä sivun väleihin ja sujauttaa se kirjahyllyyn. Usein nämä ihmiset vierastavat e-kirjoja, sillä ne tuntuvat olevan "vain se teksti". Ymmärrän heitä täysin, mutta kehottaisin heitä edes kokeilemaan, vaikka edes ilmaisilla e-kirjoilla (Aldikon mukana tulee ilmainen Jack Londonin Valkohammas). Toki, se on vain se teksti, mutta itse luen e-kirjoja vain sen tarinan vuoksi. Kirjan kansi tai sivujen hiplailu ei tee tarinasta sen nautittavampaa, mutta ei myöskään ohut tablet-tietokone johon voi tehdä itselleen virtuaalikirjaston. Luen vain sen tarinan.

Toki tablet voi olla melko epäergonominen. Se on leveä, ja sitä pitää puristaa kaksin käsin sivuilta. Sen kanssa on hankala maata sängyllä kyljellään (varsinkaan, jos kallistustunnistus on päällä ja teksti hyppää väärin päin). Sitä voi lukea lähinnä sylissä pitämällä tai muuta alustaa vasten. Tietenkin tablet-tietokoneita on eri kokoisia, ja mielestäni mitä pienempi tabi, sen helpompaa on lukeminen. Pinsettiote tabletista juilii hiukan peukaloani, mutta siihen on osasyynä myös työpaikkani..

Myös akku voi loppua kirjastasi. Sitä ei voi lukea suorassa auringonvalossa (koska näytön kirkkaus ei vain riitä auringossa!) ja täytyy varoa hiekkaa. Kuitenkin suosittelen antamaan e-kirjoille mahdollisuuden, varsinkin jos aiot lähteä reissuun paksun kirjan kanssa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.